Viikunakaktus (Opuntia) on näyttävä ja helppohoitoinen kaktus, joka tunnetaan litteistä, lapiomaisista versoistaan ja syötävistä hedelmistään. Se viihtyy valoisalla paikalla ja sietää hyvin kuivuutta, joten se sopii erinomaisesti myös aloittelijoille. Viikunakaktus tuo kotiin tai toimistoon aavikkomaista tunnelmaa ja toimii samalla mielenkiintoisena katseenvangitsijana. Oikein hoidettuna se voi kukkia kauniisti ja tuottaa värikkäitä, makeita hedelmiä. 

Viikunakaktus on viljelykasvi maapallon kuivista osista, jonka hedelmiä ja lehtiä käytetään ravinnoksi. Näitä hedelmiä (kaktusviikuna) löytyy aika ajoin meiltäkin hyvin varustelluista kaupoista. Sieltä löysin omanikin ja keräsin sen siemenet talteen ja laitoin itämään. Siitä tuonnempana. Oletkos sinä kokeillut kasvattaa viikunakaktusta kaupan hedelmästä?

Kaktusviikuna on siis viikunakaktuksen hedelmä ja sitä kutsutaan myös Intian viikunaksi. Hedelmän nimi tosin hämää, koska se ei ole sukua tutummalle viikunalle, vaan nyt on kyse viikunakaktuksen herkullisesta hedelmästä. Tätä kasvia kasvatetaan mm. Meksikossa ja muuallakin kuivilla ja puolikuivilla alueilla hedelmiensä vuoksi, mutta myös kaktusvihanneksena. Meksikossa kaktuksen laattamaisia lehtiä käytetään ruoanlaitossa ja siellä se tunnetaankin nimellä Nopales. Eurooppaan kaktusviikunan on kerrottu saapuneen Kristoffer Kolumbuksen aikana. Euroopassa kaktusviikunan sesonki kestää elokuusta aina lokakuulle asti. Suomeen kaktusviikunaa tuodaan yleensä Välimeren maista ja Espanjasta. Se onkin löytänyt meillä tiensä ruokakauppojen hevi osastolle.

Viikunakaktus on aurinkoisen ja kuumankin paikan näyttävä huonekasvi. Kasvin varret ovat sinivihreitä, litteitä ja leveitä. Se kasvattaa viikunanmuotoisia hedelmiä, jotka kypsänä ovat näyttäviä ja syötäviä, kuten lehtensäkin. Se on hidas kasvamaan, mutta helppohoitoinen.

Kun löydät kaktusviikunan niin tunnistat sen piikikkäästä pinnasta. Hedelmän väri ja ulkonäkökin vaihtelevat vihertävästä syvänpunaiseen, keltaiseen, oranssiin jopa violettiin. Näillä väreillä on merkityksensä, sillä hedelmän maku vaihtelee värin mukaan, mutta ovat kaikki herkullisia. Kaktusviikunan hedelmälihan maku on hapokkaan raikas, se muistuttaa hieman mansikkaa tai melonia. Valitse aina kiinteitä, tasavärisiä ja kolhiintumattomia hedelmiä, silloin ne pysyvät hyvänä myös jonkin aikaa kotona odottamassa käyttöä.

HUOM: Vaikka viikunakaktus on kotoisin lämpimistä oloista, hedelmä viihtyy myös viileässä, voit hyvin pitää sitä jääkaapissakin. Se ei myöskään ole herkkä etyleenille eikä eritä sitä itsekään, eli kaktusviikuna pärjää helposti muiden hedelmien vierustoverina, pilaantumatta ja pilaamatta muita hedelmiä!

VIIKUNAKAKTUKSEN KÄYTTÖ

KASVATUS

Viikunakaktus kasvaa kuivilla paikoilla ja sitä tavataankin kivikkorinteillä, kallionkielekkeillä, tienpientareilla sekä kuivilla aromaisilla ja kivisillä mailla. Luonnonvaraisena vapaasti kasvaessaan viikunakaktukset muodostavat myös tiheitä tiheikköjä, joiden läpi et pääse kulkemaan. Ne kasvavat myös 2–5 m korkeiksi. Viikunakaktus on mm. Meksikossa tärkeä maatalouskasvi ja sitä kasvatetaankin lähinnä sen hedelmän vuoksi, mutta myös kaktusvihanneksena ja huonekasvina.

TIESITKÖ; VIIKUNAKAKTUS ON SYÖTÄVA KASVI. Opuntioita on olemassa 190 lajia!

Vaikka viikunakaktus on etelän maiden kasvi sitä, voidaan kasvattaa Suomessa huonekasvina lämpimällä ja aurinkoisella paikalla. Se ei tosin kestä pakkasia, mutta kesäisin sen voi antaa nauttia auringosta parvekkeella tai puutarhassa.

Kukkakaupoista ja tavarataloista löydät valmiita taimia, jotka ovat 10–50 cm korkeita. Kasvilla on paksut varret, joissa on litistyneitä piikikkäitä paksuja lehtiä. Piikkisiä lehtiä on kahta muotoa. Suurin osa piikeistä on kellertäviä, karvamaisia ja koukkupäisiä, helposti vaatteisiin ja ihoonkin tarttuvia. Osa piikeistä taas on harmaanruskeita, kovia, pitkiä ja suoria. Kotona kasvi kannattaa sijoittaa rauhalliselle, hieman kulkureiteistä syrjemmälle paikalle, sillä piikit saattavat liikkeen vaikutuksesta irtautua kasvista ja aiheuttaa iho- ja silmäoireita.

IDÄTYS

Itämiseen kuluu kaupasta ostetun hedelmän siemenistä n. 2–12 viikkoa. Siemenet kaivetaan hedelmälihasta, putsataan ja kylvetään kylvömultaan. Tämä kylvös pidetään itämistä varten 21 °C:ssa. Kastellaan varovasti, ei koskaan niin että vesi jää lillumaan purkkiin. Aluksi mullasta puskee pintaan kaksi sirkkalehteä, joiden jälkeen tulee pieni kaktuskasvi. Myöhemmin hyvin kasvaneet taimet istutetaan muutaman sentin korkuisina omiin ruukkuihinsa kaktusmultaan tai hyvään multaseokseen, johon lisätty kompostiainesta.

Kaktukset eivät tarvitse juurikaan vettä ja huomaat viimeistään kastelun tarpeen, kun sen lehdet rypistyvät ja kuivahtavat. Lannoitteeksi sopii kaktuksille tarkoitettu lannoite, jota käytetään kerran kuukaudessa kasteluveden joukossa lannoitteen ohjeen mukaan. Mullanvaihtoa viikunakaktus kaipaa vain 2–3 vuoden välein.

Kun saat viikunakaktuksen kukkimaan, se tapahtuu maalis-heinäkuussa kirkkaankeltaisin kukin. Sen vieressä viihtyvät hyvin oliivi, rosmariini ja sitrushedelmät.

VINKKI: Paras aika itämiselle on kevät, mutta itse kylvin syyskuussa 2025 ja hyvin lähti kasvamaan. Saat myös uuden alun ottamalla kasvista lehden (pistokkaan) ja annat sen kuivahtaa, jonka jälkeen tökkäät lehden multaan. Siinä se sitten kasvattaa itselleen uudet juuret ja kasvu alkaa. Tätä pistokasta ei tarvitse kastella se saa nesteensä varastossa olevasta lehdestä.

Kuvan viikunakaktusvauvani on 5kk vanha!!

Kaktukset ovat helppoja kasvatettavia, varsinkin niille, jotka unohtelevat kasvien kasteluita. Sillä kaktukset eivät pienestä kuivuudesta hätkähdä päinvastoin.

LÄHTEET

Kuvat: pixabay, ellei muuta mainita.

Puutarhasivustot ja kaupat

https://inaturalist.laji.fi/taxa/64119-Opuntia-ficus-indica

https://laji.fi/taxon/MX.5009597/identification

https://tietopankki.luomus.fi/virtuaalinen-kasvihuoneopas/aavikkohuone/viikunaopuntia-opuntia-ficus-indica/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikunaopuntia