Happamat marjat

Ihana pihlaja kukki keväällä runsain mitoin ja nyt se antaa satoa. Puut ovat täynnä ihanan oranssisenpunaisia marjoja. Nyt, kun muistelen ei pihlaja viime vuonna kukkinut ollenkaan, ihmettelinkin sitä silloin.

Jostain luin, että pihlaja ei jaksa kasvattaa isoa satoa peräkkäisinä vuosina. Voisiko tällä olla syy siihen, että tänä vuonna pihlaja on kukkinut niin runsaasti? En tiedä, mutta mielenkiintoista tuo on.

Pihlajasta on monenmoisia sanontojakin ja ennusteita ja ne vaihtelevat paikkakunnan mukaan. Pihlaja on euraasialainen, tavallisesti noin 10 metriä korkeaksi kasvava puu. Pihlaja voi olla myös pieni pensas. Se on myös suomalaisten pyhä puu ja Pohjois-Savon maakuntakasvi. 

Pihlajia tunnetaankin yli 90 lajia. Se ei vaadi kasvupaikaltaan paljoakaan, mutta antaa meille kauneutta keväisin valkoisin kukinnoin ja syksyllä oranssisilla marjoillaan. Linnut nauttivat, kun saavat niitä syödä ja samalla ne kuljettavat siemeniä eteenpäin. Pihlaja loistaa myös kettukarkeissa, oletkin varmaan niitä joskus syönyt 😉

Kantaako pihlaja kahta satoa, eli tuleeko nyt sitten runsasluminen talvi vai ei, se jää nähtäväksemme.! 

(kuva pixabay)

Tässä lautasella minulla on pihlajanoksan lisäksi kuivattuja pihlajan lehtiä sekä silmuja. (oma kuva)

KERÄÄMINEN

Pihlajanmarjat kannattaa keräillä heti, kun ne kypsyvät, koska pihlajanmarja sisältää runsaasti C-vitamiinia, beta-karoteenia sekä kalsiumia ja magnesiumia. Marjat sisältävät lisäksi erilaisia happoja, runsaasti pektiiniä ja flavonoideja. Eli ovat hyvinkin terveellisiä ja vitamiinipitoisia. 

Mutta älähän kiirehdi kuitenkaan marjojen keräämisen suhteen. Anna pakkasen puraista pihlajan marjoja niin ne makeutuvat, koska silloin niistä hajoaa omenahappoa ja parkkiaineita. Tämän voit tehdä myös niin, että keräät marjat ja käytät niitä pakastimessa yön yli. 😉 

Tätä kannattaa hyödyntää varsinkin tänä vuonna, koska tuntuu, että marjat kypsyvät kovaa vauhtia, ehkäpä liiankin aikaisin, pakkasia ajatellen!

(Kuva pixabay)

KÄYTTÖ

Pihlajanmarjaa voit hyvin käyttää tuoreeltaan, pakastettuna, mehuna, kuivattuna, nektariinina, hillona ja hyytelönä. Tapoja on monia. Soseissa pihlajanmarjan seuraksi sopii hyvin omena ja porkkana. Marjojen maku vaihtelee hyvin paljon puusta toiseen. Ja ilman maistamista et voi olla varma marjan makukoostumuksesta. Yleensä pienikokoisemmat marjat ovat kitkerämpiä. Niitä kannattaa välttää. 

Rohtona pihlajasta käytetään marjoja, lehtiä, kuorta ja myös kukkia. Pihlajanmarjoilla on lievästi ulostava- ja virtsaneritystä lisäävä vaikutus. Joten otathan marjoja varovaisesti, ainakin alkuun 😉Marjojen ursolihappo ja lehtien oleiinihappo vaikuttavat lievästi insuliinin tavoin. Diabeetikkojen kannattaa tämä ottaa huomioon. Marjat vahvistavat myös sydämen toimintaa ja tahdosta riippumatonta hermostoa. 

Kuivattuja pihlajan lehtiä ja marjoja voidaan käyttää teen aineksena, mutta lehdillä on lievästi ulostava vaikutus. Mutta, lehdissä on myös yskää parantava vaikutus. Joten pihlajatee sopii hyvin flunssalääkkeeksi. 

Pakastetut marjat taas sopivat hyvin antamaan väriä ja kirpeyttä salaatteihin ja raasteisiin. Salaatteihin käyvät hyvin myös nuoret pihlajan lehdet. Vanhempia lehtiä voit hyödyntää myös yrttiteen raaka-aineeksi – varsinkin hiostettuna niissä on hieno aromi. Pihlajan silmuista saa karvasmantelin makua teehen ja ruokiin. Eli kaikki osat pihlajasta kannattaa hyödyntää varastoon talven varaksi.

Monissa maissa pihlajanmarjasiirappia käytetäänkin virallisena nestettä poistavana ja munuaiskerästulehduksen lääkkeenä, sillä kevyesti nestettä poistaessaan se vähentää samalla punasolujen määrää virtsassa. Rohtona pihlajanmarjaa on käytetty myös reumatismiin ja keuhkosairauksiin. 

Pihlajan lehtiä ei suositella kuitenkaan pitkäaikaiseen käyttöön!!

Kokeilehan tänä vuonna tätä ihanan helppoa hyytelöreseptiä pihlajanmarjoille. Itse olen tehnyt tällä ohjeella erilaisia hyytelöitä ja todennut sen loistavaksi perusohjeeksi.

Muista myös jokaisenoikeudet! (aiemmin jokamiehenoikeudet). Puihin ei saa koskea ilman maanomistajan lupaa. Pihlaja on puu, mutta siitä saat kerätä marjoja! Myös kääviä saa irroittaa puusta, puuta vahingoittamatta. Näin saa tehdä, koska käävät ovat luonnonvaraisia sieniä, joten ne kuuluvat jokaisenoikeuksien piiriin.

HUOM: Sen sijaan pakurikääpä ei ole sieni, vaan sienen aiheuttama kasvannainen. Sen irrottamiseenkin tarvitaan apuvälineitä, ja irrotusvaiheessa puu saattaa vahingoittua. Joten pakurin poimimiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.