MÄNTY, Pinud sylvestris

Metsämänty eli meidän oma mäntymme on ainavihanta havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena meillä, Euraasiassa, Krimillä ja Kaukasuksella sekä Iranissa. Mänty on Suomen yleisin metsäpuu ja metsistämme yli puolet onkin mäntyvaltaisia. Männystä on käytetty muitakin nimityksiä mm. Suomen länsimurteissa mänty on ollut honka ja itämurteissa on käytetty petäjä. Mänty menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla, mutta vaatii runsaasti valoa. Se voi elää myös yli 400-vuotiaaksi.

Tiesitkö, vanhin tunnettu mäntymme on vuonna 2007 Lapista löydetty, silloin se oli jo 780-vuotias. Suomen pisin mänty on ollut peräti 24 m pitkä.

Mänty kasvaakin todella korkeaksi, 15–30 metriin ja sen latvus on leveän kartiomainen. Se voi myös elää satoja vuosia, mutta sen kiivain kasvuaika on 20–40 vuoden iässä. Mänty kasvaa hyvin kuivilla ja tuoreissa kangasmetsissä, lehdoissa, kallioillakin ja harjuilla. Löydät mäntyjä myös rämeiltä ja korvesta. Hyvällä maaperällä ja olosuhteissa mänty kasvattaa itselleen jykevän paalujuuren, joka pitää puun pystyssä kovillakin myrskyillä. Männyn paksu, panssarimainen tyvikaarna puolestaan suojaa sitä mm. metsäpaloilta.

Mänty alkaa kukkia vasta noin kaksikymppisenä. Kukinta ajoittuu touko, –kesä, –heinäkuulle. Tällöin samalle yksilölle kehittyy sekä hede- että emikukintoja. Emit sijoittuvat heteitä korkeammalle puussa, mikä vähentää haitallisen itsepölytyksen riskiä. Männyn lisääntymiskierto on kaksivuotinen. Hedelmöitys tapahtuu vuosi pölytyksen jälkeen ja pikkukävystä kasvaa vuodessa varsinainen käpy. Kun käpysuomut aukeavat, siemenet tempautuvat tuuleen ja mänty lisääntyy. Männyn kävyt ovat kellanruskeita ja kartiomaisia, lyhyitä ja pieniä sekä ovat oksilla 1–3 kappaleen kimpuissa. Männyn neulaset ovat 30–60 mm pitkiä ja pareittaisia. 

Männyllä on erikoismuotojakin, joita nimitetään niiden kasvutavan mukaan.

Pilarimänty on mänty, joka on terävälatvainen samaan tapaan kuin kartiokuusi. Latvuksen alaoksat ovat suhteellisen pitkät, ylempänä rungossa oksat lyhenevät ja oksakulma käy terävämmäksi. pilarimäntyjä tunnetaan vain muutamia.

Riippamännyllä on enemmän tai vähemmän riippuvaisia oksia. Varsinainen riippamäntynä kuvattu muoto on lyhyt ja sen oksat riippuvat maahan saakka. Riippamänty on hyvin harvinainen.

Käärmemänty, tällä männyllä päähaarat ovat pitkiä ja sivuoksat harvassa. Neulaset ovat oksien kärjissä kuin pulloharjat. Käärmemännyt ovat harvinaisia, niitä tunnetaan vain muutama Suomen eteläpuoliskosta.

Kiharamänty on lyhytkasvuinen ja tuuhealatvainen. Sen oksat ovat jo varhain hyvin mutkaisia ja pituutta kasvaessaan taipuvat alaspäin ja ovat selvästi kiharia. Tällaisia lyhyitä, paksu- ja kiharaoksaisia mäntyjä tavataan esimerkiksi saaristossa.

Luutamänty on nimensä mukaan luudan näköinen koko ikänsä. Jo taimiasteella se työntää osarunkoja jyrkästi ylöspäin. Siltä puuttuu päärunko. Myöhemmin osarungot alkavat alhaalta käsin kasvaa yhteen, mutta ylempänä runko ja latvus säilyttävät luutamaisen muotonsa.

Tuulenpesämänty. Männyn tuulenpesiä tavataan koko maassa. Vaikka tuulenpesämuodostuma lienee männyllä suunnilleen yhtä yleinen kuin kuusella, ei se männyllä ole saanut tieteellistä nimeä. Tuulenpesä voi syntyä yhtä hyvin latvaan kuin latvuksen alempiin osiin. Tuulenpesissä versot ovat lyhyitä ja runsaasti haaroittuneita. Usein myös neulaset ovat normaalia lyhyemmät. Ajan myötä tuulenpesän kasvutapa voi muuttua, esimerkiksi pallolatva voi saada luutamaisen muodon.

Kurkkaa näiden erikoismäntyjen kuvat täältä:

 https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/mannyn-erikoismuodot-kasvutavan-mukaan

Ota luonto osaksi elämääsi, sillä luonto hoitaa sinua kokonaisvaltaisesti!

MÄNTY ROHTONA

Mäntyä on käytetty jo vuosisatojen ajan rohtona. Männyn eriosia kuten kerkkiä, neulasia, pihkaa, tervaa, pettua ja kaarnaa voidaan käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin. 

Männyissä on paljon haihtuvia öljyjä, C-vitamiinia ja fenoleita. Mänty avaa hengitysteitä, hoitaa yskää ja astmaa sekä tukee ruoansulatusta. Männyn pihkaa voidaan käyttää laastarina haavojen päällä sekä purukumin tavoin purupihkana.

Kylvyissä mänty vahvistaa ja virkistää ja lievittää särkyjä ja kylvyt sopivatkin reumatismin hoitoon. Männyllä on myös ihoa desinfioivia ominaisuuksia. Männystä valmistetaan myös eteeristä öljyä, joka sopii hengitysteiden hoitoon, puhdistaa ja raikastaa huoneilmaa ja vahvistaa keskittymiskykyä.

Männyn rohdosvaikutukset liittyvät siis hengitystieoireiden, kuten yskän ja kurkkukivun, hoitoon, sekä tulehdusten ja haavojen parantamiseen. VINKKI: Männyn kerkät ja neulaset sellaisenaan syötynä, siirappina tai teenä ovat mainio yskänlääke. Niissä on paljon karoteenia ja C-vitamiinia, eteeristä öljyä, karvasaineita ja hartsia. 

Ota tästä talteen ihana juoma ohje itsellesi!

Riivi pari kourallista neulasia tai havuja puhtaalla paikalla kasvavasta männystä. HUOM: Muista kysyä maanomistajalta lupa! Laita neulaset teepannuun ja kaada päälle noin litra kiehautettua vettä. Hauduta neulasia, kunnes niiden väri alkaa haalistua. Kaada juoma mukiin sihdin läpi.

Lisää juomaan hunajaa tai sokeria, sillä sellaisenaan mäntytee maistuu lähinnä pihkalta. Voit puristaa sekaan myös sitruunan mehua.

HUOM: Nauti mäntyteetä vain silloin tällöin. Männynneulasten haihtuvat öljyt voivat olla haitallisia pitkäaikaisessa käytössä!

MÄNNYN ERI OSAT ROHTONA

MÄNNYN TAIKAA

Männyn tuoksu puhdistaa negatiivisista energioista ja lähettää pahat loitsut takaisin lähettäjälleen. Tervaristi saatettiin ennen kiinnittää navetan oven päälle suojaksi pahalta silmältä. Mänty symboloi menestystä, parantamista, puhdistautumista, hedelmällisyyttä, pahalta suojautumista ja mielen selkeyttä. Mänty liittyy myös toivoon, rohkeuteen ja rauhaan.

Männyn elementit ovat Ilma, Maa ja Tuli. Mänty on myös maskuliininen sekä feminiininen.

Kiinalaisille mänty on ystävyyden ja vakauden symboli. Se on myös heille elämänpuu ja onnellisen avioliiton merkki.

Männyn uskomuksia

- Voit halata mäntyä ja pyytää suojelua ennen pahaan paikkaan lähtemistä tai hankalien ihmisten kohtaamista.

- Männyn polttaminen ja neulasten ripottelu lattialle puhdistavat tilaa.

- Männynkäpy alttarilla pyhittää tilan. Käpyjä voi kantaa myös mukana tuomassa pitkää ikää.

- Käytä mäntyä suitsukkeena, kun haluat ymmärtää luonnon kiertokulkua.

- Kodin koristelu männynhavuin edistää terveyttä.

- Mänty voi opettaa päästämään irti rajoittavista ajatuksista ja syyllisyydestä.

- Mänty sulkee portin kuolleiden maailmaan.

- Mänty lisää kykyä työskennellä luonnonhenkien kanssa. Muista, että nymfit tanssivat mäntyjen ympärillä.

Mänty on henkisen soturin puu!