Heräsin ukkonen jyrinään ja sateen ropinaan. En jaksanut nousta ylös, mutta kuuntelin luonnon kiukkuista voimaa. Vai oliko se edes kiukkuista? Oliko se kuitenkin luonnon omaa virkistävää ja puhdistavaa sekä suojaavaakin energiaa?

"Jätä pelko taaksesi tänään, ukkonen Tärisyttää tannerta, mä pakenen Turha kultani pelätä on, pelätä ikävää Turha sellaista pelätä on, pelätä elämää"

Joskus on hyvä miettiä omaa elämää, mennyttä, nykyistä ja tulevaakin. Menneille emme enää mitään pysty tekemään. Eikä niihin kannata jäädä elämään. Minäkin olen matkannut jo vuosia. Paljon on ollut matkan varrella iloa, surua, naurua ja kyyneleitä. Mutta mitään en niistä pois vaihtaisi. Jokainen niistä on jättänyt jäljen kehooni ja mieleeni. Ne...